Blogi
KUNNAN ELINVOIMAN LÄHDE ON KUNTALAISTEN OMASSA TEKEMISESSÄ! 3.3.2021
Kunnan ei tarvitse vain seurata sivusta, miten yrityksillä menee. Se voi tekemisillään vaikuttaa siihen, että yritykset menestyvät. Me haluamme, että kunnan jokaisessa päätöksessä arvioidaan päätöksen vaikutukset yrittäjille. Kun kunta tarjoaa palveluja, sen on kuunneltava yrityksiä: jos yritys pystyy osoittamaan, että se voi tuottaa kunnan järjestämän palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, on palvelun tuotanto avattava kilpailulle. Kilpailutukset pitää jakaa sopiviin osiin niin, että myös pienillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Siksi kunnan ja yrittäjien välinen vuoropuhelu on tärkeää.
Kokoomukselle on tärkeää, että palvelut ovat helposti saatavilla, laatu on hyvä ja valvonta pelaa. Me emme suhtaudu palvelutuotantoon ideologisesti. Olennaista ei ole, kenen palkkalistoilla siivooja tai lääkäri on. Jos yritys tekee katujen aurauksen hyvin ja kuntaa halvemmalla, yritykseltä kannattaa palvelu ostaa. Näin paikalliset yrittäjät menestyvät ja kunta säästää rahaa. Kokoomus on paras tae sille, että palvelun laatu ja verotuksen taso ovat kohdillaan.
Me olemme ”veropuolue”. Tavoitteenamme on, että kunnallisveroa ei nosteta Suomen kunnissa valtuustokauden aikana. Myös kunnallinen piiloverottaminen ja elämisen kustannusten nousu on laitettava kuriin. Jätemaksujen, sähkönsiirtomaksujen, vesimaksujen tai muiden maksujen korottaminen ei saa olla vuosittainen automaatti.
Me puolustamme ahkeruutta ja toimeliaisuutta. Se hyvä mitä toiselle annetaan, on jonkun täytynyt ensin työllään tehdä. Kun kannustetaan yrittäjyyteen ja työntekoon on jaettavaa enemmän ilman veronkorotuksia. Kokoomuslainen kuntapolitiikka on paras tae ostovoiman puolustamiseksi!
Jokaiseen kuntaan pitää saada toimiva palautejärjestelmä, jonka avulla osataan korjata arjen ongelmia. Jos lamppu on palanut, se vaihdetaan. Jos roskis on täynnä, se tyhjennetään. Hyvä kunta elää ihmisten arkea, reagoi ongelmiin ja ratkoo niitä. Kyse on halusta ja kyvystä, kuntapäättäjien ja virkakunnan viitseliäisyydestä ja toimivista systeemeistä. Ei riitä, että tiedotteet päätöksistä julkaistaan netissä ja kiinnitetään kunnan ilmoitustaululle.
Me emme kuitenkaan halua maalailla pelkkiä uhkakuvia, onhan tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia. Uudet teknologiat tarjoavat niitä vielä enemmän, mutta asenne pitää olla kunnossa. Palvelujen järjestämiseen ja kunnan kehittämiseen pitää olla uskoa ja avointa mieltä. Me Kokoomuksessa haluamme tuoda toivoa tulevaisuuteen. Siksi meillä on sydän oikealla!
Tuija Kastari, kuntavaaliehdokas, valtuutettu, puoluevaltuutettu, piirihallituksen jäsen
MIKSI KOKOOMUS? 25.3.2021
Kunnassa päätetään kuntalaisten isoista asioista kuten terveys, koulutus, asunto ja työpaikka. Kuntapäättäjän on kannettava vastuu kaikista asukkaista tasapuolisesti. Vastuun kantaminen ei ole räyhäämistä ja huutelua vaan tietoon perustuvaa kokonaisuuksien ja kaikkien kuntalaisten ymmärtämistä. Asiat pitää perustella järkevästi ja peiliinkin pitää itseään pystyä katsomaan.
Valtaa ei pidä siirtää keskusjohdolle tai maakunnille, sillä paikallistasolla syntyvät parhaat ratkaisut ja ideat sujuvaan arkeen. Mitä kauemmaksi päätösvalta viedään, sitä useammat ihmiset passivoituvat ja sitä heikommin päätökset ottavat huomioon juuri kotikunnan olosuhteet. Tyytymättömyys ja voimattomuus vaikuttaa asioihin kasvaa ja luo alustaa kaikenlaiselle populismille ja ääriliikkeille.
Elinvoima syntyy ihmisten aktivisuudesta ja yritteliäisyydestä ja kunnan tehtävä on tämä mahdollistaa. Tässä Kokoomus eroaa vasemmistopuolueista, jotka vannovat julkisen vallan merkitykseen ihmisen kokonaisvaltaisessa ”ohjaamisessa”. Kunnissa olosuhteet ovat erilaisia, mutta samat perusperiaatteet pätevät: mitä enemmän yrittäjämyönteisyyttä, yhdistystoimintaa ja uusia ideoita, sitä enemmän elinvoimaa ja sosiaalista elämää.
Kokoomukselle on tärkeää, että palvelut ovat helposti saatavilla, laatu on hyvä ja valvonta pelaa. Me emme suhtaudu palvelutuotantoon ideologisesti. Olennaista ei ole, kenen palkkalistoilla siivooja tai lääkäri on. Jos yritys tekee katujen aurauksen hyvin ja kuntaa halvemmalla, yritykseltä kannattaa palvelu ostaa. Näin paikalliset yrittäjät menestyvät ja kunta säästää rahaa. Kokoomus on paras tae sille, että palvelun laatu ja verotuksen taso ovat kohdillaan.
Me suosimme täsmällisiä ongelman juurisyihin puuttuvia yksilöllisiä ratkaisuja niin koulutuksessa, sosiaaliturvassa, työmarkkinoiden sääntelyssä kuin sote-palveluissa. Sotea on rakennettu terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, mutta keskittämisen ideologialla saadaan kuntia vähennettyä ja maaseutua autioitettua, koska palveluiden etääntyessä ihmiset muuttavat keskuksiin. Toinen esimerkki on vasemmistohallituksen tekemä oppivelvollisuusuudistus, jossa rahaa jaetaan koko ikäluokalle, vaikka resurssit pitäisi kohdentaa yksilöllisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tukemiseen.
Kokoomus puolustaa ahkeruutta ja toimeliaisuutta. Se hyvä mitä toiselle annetaan, on jonkun täytynyt ensin työllään tehdä. Kun kannustetaan yrittäjyyteen ja työntekoon on jaettavaa enemmän ilman veronkorotuksia. Me vastustamme veronkorotuksia enemmän kuin muut puolueet. Siksi kokoomuslainen kuntapolitiikka on paras tae ostovoiman puolustamiseksi!
Me emme halua maalailla pelkkiä uhkakuvia, sillä tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Uusi teknologia ja digitaalisuus tarjoaa niitä vielä enemmän, jos asenne on kunnossa. Palvelujen järjestämiseen ja kunnan kehittämiseen pitää olla uskoa ja avointa mieltä. Me Kokoomuksessa haluamme tuoda toivoa tulevaisuuteen. Siksi meillä on sydän oikealla!
Tuija Kastari, kuntavaaliehdokas, valtuutettu, puoluevaltuutettu, piirihallituksen jäsen
MISTÄ SUURYRITYS KIURUVEDELLE? 23.02.2021
Kyllähän se vaan useamman kuntalaisen ja päättäjän haaveissa on saada suuryritys Kiuruvedelle. Yritys, joka toisi kaivattuja työpaikkoja ja kääntäisi asukasluvun nousuun, naapurikunnan Vieremän esimerkkiä seuraten.
Hieno on haave, vaikka niin moni asia on sitä vastaan. Miksi toimiva, jo suuren puolein
kok)en, päättäisi pakata kimpsunsa, työkalut ja vähempiarvoiset roippeensa kyytiin ja suunnistaisi Kiuruvettä kohti? En kyllä itse yrittäjänä näe mitään syytä, miksi valtavaan muuttoruljanssiin ryhtyisi ja mahdollisesti jo valmiin alihankkija verkoston rikkoisi tai ajaisi alas. Tuskin kukaan on niin kotiseuturakas saati tehtaan pomo, joka ei ehkä edes tunne Kiuruvettä.
Kauan kaivattu suuryritys voi syntyä vain sisältä päin. Joku paikallinen tai jolla on hyviä siteitä Kiuruvedelle. Hänellä voi jo olla hyvä tuote, jolla olisi hyvät kansainvälisetkin markkinat. Se yritys voi olla jo olemassa pienenä tai hieman isompana Kiuruvedellä, emme vaan vielä tunnista sitä ja sen potentiaalia. Yrittäjä ei itsekkään ehkä tunnista sitä.
Hyvä tuote? Itse teen lietesekoittajia, laadukkaita ostajienkin mielestä. Hoitavat homman tosi hyvin mihin ne on tarkoitettu. Jos tekisin niitä 100kpl, vastaa kahden vuoden tuotantoa, olisi se vasta noin 600000 euron kasa. Se alussa mainittu naapurikunnan yksi tuote maksaa yksinään melkein saman. Niitä taitaa siellä naapurikunnassa tulla kuusi kappaletta päivässä. Päivässä siis yli kymmenen vuoden meikälaisen tuotteiden arvo tulee suurtehtaasta. Ei se tietysti muuten olisikaan suuryritys.
Tässä tuleekin aasinsilta siihen yksittäisen tuotteen hinnan merkitykseen jättitehdasta odotellessa. Jokaiseen osaan valmistaja pistää katetta päälle, kalliit osat tekee paljon katetta hinnan päälle. Tämä on sitä suurten lukujen mystiikkaa. Lusikoita tai villasukkia saisi tehdä tosi paljon, että liikevaihto alkaisi olla edes tehdas- saati suurtehdas luokkaa. Noihin lusikoihin ja villasukkiin ei edes liity mitään korkeanluokan teknologiaa ja siksi niitä on helppo tehdä ja kopioida. Pitäisi olla uniikkituote, jolloin ei olisi montaa yritystä kilpailemassa samoista markkinoista.
Mikään suuryritys ei kasva kerralla suureksi. Monessa nyt suuressa firmassa on ollut takana pitkähkö kehityskaari, alkaen jopa autotalli firmasta, sisältää monia laajennuksia ja taloustaantumien tuomia vaikeuksia. Väliin alihankinnan määrää on lisätty ja väliin vedetty tuotteita takaisin, että edes tehtaalla riittäisi työt.
Lieneekö paljon autotalli yrityksiä jätetty oman onnensa nojaan? Osin myös siksi, ettei ole yrityksistä ole kehdattu mennä kylille kyselemään mitään avustuksia tai muita avuja esim. tilojen osalta ja suuryritys jäänyt sen vuoksi nousematta. Lienee myös joku yritys naurettu pihalle ideoineen ja sama saattaakin olla nyt lähialueen kuntansa yksi suurimmista työllistäjistä.
Tällä viikolla kaupunki pisti yhden hallin myyntiin tarjousten perusteella. Mitenkähän mahtaa tulla tarjouksia kun en etsimälläkään löydä ilmoitusta asiasta, vaikka tiedän sitä etsiä. On siellä se toinen kiinteistö joka on ollut jo vuosia tarjolla, mutta ei tätä kyseistä hallia. Jokunen viiko sitten päättäjät keskustelivat laajemmasta esille panosta hallien osalta. Lähialueita ei pitäisi unohtaa, tarjonnan ja kysynnän pitäisi kohdata.
Kuntavaalit on edessä ja pian vaihtuu kaupunginjohtaja. Virkamieskoneiston on luotava edellytykset, että saataisiin jonkin kokoisia yrityksiä tulille. Ja jo olemassa olevia yrityksiä haastattelemalla ja tukemalla monin eri tavoin, sekä löytää niille kasvu-ura. Niistä voisi tulla aikanaan suuryrityksiä laajoine alihankkijaverkostoineen; työtä ja työpaikkoja meille ja naapurikuntalaisille.
Eikä saisi nauraa yhtään yrittäjää pihalle tyyliin:
Yrittäjä: Jos tekisin ikkunan.. Virkamies: Häh?
Yrittäjä: Windowsin. Virkamies: Hah hah hah..
Nyt tyyppi on rikkain maailmassa! -Bill Gates.
Jari Tikkanen
Yrittäjä, kok
TERVETULIAISPUHE KIURUVEDEN KOKOOMUKSEN 100-VUOTISJUHLA 22.11.2019
Hyvät kokoomuslaiset
olette lämpimästi tervetulleita 100-vuotiaan Kiuruveden Kokoomuksen syyskokoukseen. Niin kauan on kokoomus-aate vaikuttanut Kiuruvedellä ja jättänyt jälkiä paikkakuntamme historiaan. Koti, uskonto ja isänmaa ovat aina olleet kokoomuksen arvoja, niitä ei ole tarvinnut muuttaa, eikä myöskään sitä, että haluamme varjella itsenäisyyttämme ja haluamme välttyä sosialismin kurjuudelta.
Kerron lyhyesti pitkäaikaisen kokoomuslaisen Olavi Tiihosen tervehdyksen 90-vuotisjuhlaamme, jossa hän puuttuu itsenäisen Suomen kipukohtiin:
Kansamme kohtaloissa on paljon vaikeita aikoja. Ensimmäinen kova koettelemus oli vapaussota eli sisällissota. Siitä erikoinen, että molemmat osapuolet, punaiset ja valkoiset, pyrkivät vapauteen. Punaiset vääryyttä kokeneena halusivat itselleen oikeutta ja valkoiset valtiollista itsenäisyyttä ja kansallista vapautta.
Suomi saavutti itsenäisyyden vaikka aluksi oli vaikeaa. Saatiin kuitenkin hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys. Rakennettiin Suomea ja jopa siinä onnistuttiinkin, kunnes tuli onneton Talvisota, joka oli painia jättiläisen kanssa.
Mutta olimme jälleen yksi kansa kaikki samassa puolustusrintamassa. Sitten jatkosota, johon osallistuttiin katkerana menetyksistä ja haluna saada takaisin menetetyt alueet.
Saavutimme jälleen rauhan, jonka ehdot ovat tiedossamme. Selvitimme sotakorvaukset ja aloimme rakentaa maamme tulevaisuutta.
Siirtoväki ja rintamamiehet saivat uuden kodin. Rauhan tulessa tapahtui taas kansanliikkeitä. Tapahtui ikävää kiihkoilua. Totesimme olevamme vaaran vuosissa, kun liput liehuivat ja aatteet marssivat.
Ajan mukaan ideat taantuivat ja muurit murtuivat. Siirryttiin rauhalliseen aikaan. Tarvitsimme järkevää malttia ja ajattelua, jossa kokoomus on aina ollut mukana sovittelijana sanoutumalla irti myös Hurraa-isänmaallisuudesta olemalla kuitenkin lujasti isänmaallinen.
Arvoisat jäsenet ja erityisesti te yhdistysaktiivit, te teette Kiuruveden Kokoomuksesta sen, mitä se on tänään.
Teltta pystytetään joka säällä ja kahvinkeitin pannaan porisemaan.
Kenttätyö ei suinkaan ole ollut helppoa umpivihreällä paikkakunnalla, mutta aina kuitenkin joku samanmielinen poikkeaa kahville ja taas tuntuu hyvältä ja vuosi toisensa jälkeen tätä arvokasta työtä tehdään.
Viime vappuna oltiin torilla, kun meidän aloitteesta pidettiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vapputori, jossa kaikki puolueet olivat edustettuina.
Markku Eestilä saapui puhumaan ja kokoomusteltalla myytiin simaa, munkkeja ja kahvia. Jätettiin teltta yöksi pystyyn, kun seuraavana päivänä oli tarkoitus pitää siinä meppiehdokkaan Jyrki Koivikon vaalitilaisuus.
Tulikin takatalvi ja tuuli aivan hirveästi. Kuormaliinoilla saatiin teltta pysymään kasassa ja se vielä köytettiin kiinni toripenkkiin, joka ole valettu kiveykseen. Silloin oli aika haasteellista, mutta kansaa kävi kahvilla, kun sattui vielä niin, että persut tarjosivat torilla samaan aikaan kiitosmakkaroita.
Tämä on tuore muisto, samanlaisia tapauksia on varmaan pilvin pimein sattunut yhdistyksemme pitkällä taipaleella.
Tänään me juhlistamme Kiuruveden kokoomusta sen menneisyyttä ja nykyisyyttä, kuitenkin katse on tulevassa.
Nyt lähinnä tulevissa kuntavaaleissa ja ehdokashankinnassa. Väittäisinpä, että täysi ehdokaslista Kiuruvedellä takaa kakkospaikan vaaleissa, siihen meidän pitää pyrkiä. Ei ole kiva olla kolmosena.
Ilmapiiri Kiuruvedellä on nyt meille positiivinen, koska kuntalaiset haluavat muutosta. He ovat kyllästyneitä keskustan ylivaltaan ja vasemmistoliiton populismiin, tähän meidän pitää tarttua ehdokashankinnassa ja ylipäätään kuntavaaleissa. Kun vain isäntäpuolue mustaisi, että kokoomuksen pitää toimia myös Tampereen yläpuolella. Nyt on muutoksen aika!
Näillä sanoilla avaan tämän 100-vuotissyyskokouksen. Kiitos ja vielä kerran lämpimästi tervetuloa!
Tuija Kastari, puheenjohtaja
OMALÄÄKÄRI - PARAS LÄÄKÄRI 1.8.2019
Lääkäripula koettelee kaikkia pieniä terveyskeskuksia eikä terveyskeskuslääkärin työ muutenkaan houkuta, eikä palkkakaan enää toimi houkuttimena. Ei haluta muuttaa syrjäseudulle ja työhön kaivataan sellaisia joustoja esim. työaikoihin, mitkä pienemmissä terveyskeskuksissa ei ole mahdollisia toteuttaa.
Omalääkärit ovat jääneet historiaan juuri lääkäripulan takia. Vielä 2000-luvun alussa järjestelmä oli käytössä 70 prosentilla kunnista, mutta siitä on jouduttu luopumaan, kun sijaisia ei saada. Kuitenkin omalääkärijärjestelmä olisi ideaalinen, varsinkin pitkäaikais- ja monisairaiden hoitosuhteissa.
Kokoomuksen ajaman valinnanvapauskokeilun myötä meitä yläsavolaisia kohtasi erinomainen onni, kun saimme vuoden 2017 alusta lähtien lisää lääkäripalveluja. Ylä-Savo pääsi pilotiksi ja Kiuruvedellä jopa 30 prosenttia väestöstä siirtyi Kunnanlääkäreille. Kunnanlääkäreistä tuli meidän kiuruvetisten omalääkäri. Useat perheet, jopa suvut, vaihtoivat Kunnanlääkäreihin ja olivat tyytyväisiä vauvasta vaariin. Parhaimmillaan Kiuruvedellä 3000 kuntalaista oli Kunnanlääkäreiden asiakkaana. Kunnanlääkäreillä oli yksiköt myös Sonkajärvellä, Iisalmessa, Sukevalla ja Rautavaaralla.
Kunnanlääkäreihin vaihtoi noin 5000 yläsavolaista. Suurimpana syynä vaihtoon oli lääkäripalvelujen saatavuus. Hoitoon päästiin nopeammin ja myös työpäivän jälkeisiä aikoja oli saatavilla iltakuuteen asti. Ystävällinen palvelu ja asiakkaan kohtaaminen olivat aivan eri luokkaa, kuin mihin oltiin totuttu.
Terveyskeskuksienkin oli pakko ottaa opikseen, kun asiakaskato tapahtui. Piti ruveta palvelemaan asiakkaita paremmin, toki asiakaskunnan pieneneminenkin paransi palvelua. Myös uusia tapoja toimia on yritetty ottaa käyttöön, mm iltavastaanotot.
Valinnanvapauskokeilu kesti heinäkuun loppuun ja Ylä-Savon Sote kuntayhtymän hallitus päätti ottaa käyttöön palvelusetelin vastaanottopalveluihin. Yritykset voivat ilmoittautua palvelusetelituottajiksi tälle ajalle ja setelin arvoksi määräytyi Y-S Soten oman vastaavan toiminnan kustannus, joka oli 27 prosenttia alhaisempi kuin kokeilun aikainen kapitaatiomaksu ja sopimusaikaa annettiin viisi kuukautta! Kukaan palveluntarjoaja ei ilmoittautunut. Millainen yritys lähtee tähän? Jos vähänkään ymmärtää yritysmaailmasta jotain, ei viiden kuukauden takia kannata tehdä minkäänlaisia investointeja eikä rekrytointeja, lisäksi tulot olisivat pienentyneet melkein kolmanneksen!
Valinnanvapauskokeilu loppui ja Kunnanlääkärit ovat lopettaneet toimintansa. Terveyskeskusten lääkäripula ei häviä mihinkään ja Kiuruvedellä se tarkoittaa, että 2600-3000 kuntalaista siirtyi takaisin terveyskeskuksen jonoihin. Keikkalääkäreitä, jotka maksavat kunnalle 150-200 euroa tunti ja ovat monikansallisten pörssiyhtiöiden palveluksessa, palkataan lisää, jos niitä edes saadaan ja sote-menot tulevat kasvamaan entisestään. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousvat, kun lääkäri ei tunne potilaan historiaa ja lähettää varmuuden vuoksi Kuopioon. Ambulanssiralli Kys:iin pahenee entisestään ja kunnat maksavat.
Yrittäjyyden väheneminen ja palveluiden yksipuolistuminen Kunnanlääkäreiden lopettamisen myötä on todella harmi. Y-S Sote teki mielestäni pahan virheen mitoittamalla palvelusetelin arvon liian alas. Laskentapohjana oli oman vastaavan tuotannon kustannus, mutta otettiinko huomioon esimerkiksi veloituksetta tai alihintaan käyttöön saatuja kuntien resursseja?
Mitä Y-S Sote aikoo tehdä, kun yksikään yritys ei ole ilmoittautunut palvelusetelituottajaksi? Miten Y-S Sote aikoo palvelun järjestäjänä päästä Rinteen hallituksen kaavailemaan hoitotakuuseen Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä? Näissä kunnissa ei ole ikinä pystytty omana toimintana tuottamaan vastaanottopalveluja, eikä pystytä nytkään. Tässä mielessä Y-S Soten kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Onko mahdollista nostaa palvelusetelin hintaa vai pitäisikö Kiuruveden ja Sonkajärven vastaanottopalvelut ulkoistaa? Sote-palveluiden kokonaisulkoistukset ovat tuoneet kunnille säästöjä ja hillinneet kustannusten nousua. Tuoreen selvityksen mukaan (E. Jokinen, Tampereen Yliopisto) säästö näkyy useimmiten perusterveydenhuollon kustannuksissa, mutta euromääräisesti myös erikoissairaanhoidossa.
Lääkäripalveluiden säilyminen olisi ollut kaikkien etu. Kuntayhtymä on vastuussa osakaskuntien väestön hoidosta ja hoivasta. Jos lakiin tulee Rinteen kaavailema seitsemän päivän hoitotakuu, on sitä noudatettava myös Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä!
Kokoomus ajaa valinnanvapautta, julkisesti rahoitettuja, laadukkaita sote-palveluita. Kaikkien kansalaisten täytyy saada itse valita oma hoitopaikkansa. Hoitoon pitää päästä mahdollisimman pian, koska jonoissa tai katkeilevissa hoitoketjuissa ei kukaan parane. Hoidon pitkittynyt odottaminen ja luukulta toiseen pompottelu lisää kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä.
Tuija Kastari
Kiuruveden Kokoomuksen pj
TULOSSA MUUTOSTEN KEVÄT - UUSIA JA VANHOJA VIRKOJA AUKI 21.2.2019
Vuoden ensimmäinen Sivistyslautakunnan kokous kokoontui odottavissa tunnelmissa kaupungintalolla maanantaina 18.12. Heti alkuvuodesta on käyty pohdintaa siitä, kuinka auki tulevat virat täytetään ja mitkä yhdistelmät ovat sekä hallinnollisesti ja työtehtävien sisällön mukaan järkeviä yhdistää.
Tänä keväänä Kiuruveden sivistyspalvelukeskuksessa on tulossa avoimeksi (hallituksen ja valtuuston päätöksen vahvistuttua) Kansalaisopiston rehtorin, Nivan koulun rehtorin sekä Lukion rehtori-sivistystoimen vastaavan paikat. Eli merkittäviä paikkoja Kiuruveden sivistyspalveluiden kehittämisen näkökulmasta! Erityisesti Lukion rehtori-sivistysvastaavan yhdistelmässä kysytään niin kykyä hoitaa hallinnollista puolta kuin kykyä kehittää sivistyspalvelukeskusta, että lukiota. Odottavin mielin menemme kohti kevättä ja toivottavasti löydämme oikeat henkilöt näille paikoille.
Samaisessa kokouksessa sivistyslautakunnalla on ilo valita vuosittain menestyneitä urheilijoita, jotka paljastetaan ja palkitaan Kiuruveden kulttuuritalossa 12.3. klo 14.00 alkaen.
Kokouksen aluksi lautakunnasta napattiin yhteiskuva, sillä Kiuruveden sivistyslautakunta lähti myös mukaan Mä en kiusaa -kampanjaan ja haastamme samalla muut sivistyspalveluiden alaiset lautakunnat mukaan!
Toimeliasta vuotta 2019!
Eveliina Pölkki
Sivistyslautakunnan vpj.
VARHAISKASVATUKSEN PALVELUSETELI KÄYTTÖÖN 18.12.2018
Vuoden viimeinen Sivistyslautakunnan kokous kokoontui maanantaina 17.12. Kiuruveden Yläkoululla. Ennen kokouksen alkua saimme esittelykierroksen koulun rehtorilta Matti Heikinmaalta.
Yläkoululla aloitetaan ensi vuonna uuden hissin rakentaminen. Kyseessä on mittava investointi. Entinen hissi on suunniteltu säästöt edellä ja se soveltuu vain tavarankuljetukseen ja painoraja hississä on vain 200 kg, esimerkiksi sähköpyörätuolilla sekä kahdella henkilöllä tuo painoraja ylittyy helposti, jolloin se palvele käyttötarkoitustaan.
Yläkoulun tiloissa erittäin positiivista on se, ettei koululla ole sisäilmaongelmia, tosin seinistä näkee että pinnat alkavat jo kipeästi kaivata remonttia, mainittakoon että pinnat olivat lähes samassa tilassa kuin 17 vuotta sitten kun itse valmistuin kyseisestä koulusta. Mikäpä olisi hienompaa kuin kaunis ja inspiroiva maisematapetti suurella kivipinnalla..mukavampaahan sellaista olisi katsella talven pitkinä kuukausina kuin murenevaa kivipintaa.
Kierroksen jälkeen aloitimme lautakunnan kokouksen. Asialistalla oli mm. varhaiskasvatuksen palveluseteli ja sääntökirja. Palvelusetelin käyttöönottoa sekä sääntökirjaan on hiottu pitkin vuotta 2018 ja nyt sen valmis! Varhaiskasvatuksen paikat ovat olleet todella täynnä ja erityisesti vuorohoidon tarpeet ovat kasvaneet. Lisäksi samaan aikaan suuren murroksen on kokenut perhepäivähoito, nämä hoitopaikat ovat vähentyneet radikaalisti ja näyttävät vähentyvän edelleen tulevaisuudessa.
Varhaiskasvatuksen palvelusetelin pyrkimyksenä on helpottaa nykytilannetta ja luoda mahdollisuuksia myös yksityisille palvelutuottajille. Kiuruvedellä toimii jo tällä hetkellä kaksi yksityistä, paikallisin voimin pyöritettyä päiväkotia, nähtäväksi jää saadaanko niitä tämän uudistuksen myötä lisää? Sivistyslautakunta kuitenkin toimii tässä edelleen vahvana ohjaajana, sillä se hyväksyy palveluntuottajat ja sääntökirjalla varmistetaan laadukas varhaiskasvatus palvelutuottajasta riippumatta!
Hyvää joulua sivistyslautakunnasta!
Eveliina Pölkki
Sivistyslautakunnan vpj.
Seniorikansalaiset ovat voimavara 24.9.2018
Me kokoomuslaiset haluamme, että ikääntymisestä tehdään yhteinen voimavara. Me haluamme kunnioittaa ja huomioida kaikenikäiset kansalaiset täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä. Me emme hyväksy ikäsyrjintää työyhteisöissä emmekä muuallakaan yhteiskunnassa missään muodossa.
Kokoomuksen oma senioriverkosto pyrkii poliittisella toiminnallaan edistämään seniori-ikäisten pärjäämistä, eläkkeiden ostovoiman säilymistä ja yhdenvertaista verotusta palkansaajiin nähden. Eläkkeen pitää riittää elämiseen. Aktiivisella vaikuttamistyöllä pyritään edistämään senioreiden asumisolosuhteita, mahdollisuuksia liikkua, kattavaa tiedonsaantia palveluista ja niiden hyvää saavutettavuutta.
Suomessa on eläkeläisiä melkein 1,5 miljoonaa ja luku kasvaa koko ajan. Me tarvitsemme myös eläkeläisiä ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Ikäihmisten kokemus ja siihen pohjaavat mielipiteet ovat tärkeitä palikoita, joilla tätä yhteiskuntaa rakennetaan paremmaksi. Meillä pitää olla senioreita, jotka jaksavat olla kiinnostuneita ympäröivästä elämästä ja jotka ovat aktiivisia esim. eri järjestöissä.
Satuin katsomaan televisiosta ohjelmaa Seniorit somessa. Siinä ikäihmiset saavat internettiin ja tietotekniikkaan liittyvää apua alan ammattilaisilta, nuorilta tubettajilta. Eikö samantapaista konseptia voisi toteuttaa meillä Kiuruvedellä? Esimerkiksi lukiolaiset voisivat opettaa senioreita käyttämään tietotekniikkaa ja saisivat siitä kurssimerkinnän. Halukkaat seniorit voisivat ilmoittautua ja saisivat oman lukiolaisen opettamaan kotiinsa. Ikäihmisten nettineuvonta on tärkeää, mutta on myös hyväksyttävä, että kaikki eivät sähköiseen asiointiin opi, pysty tai halua. Heitä varten on säilytettävä vaihtoehdot ja heidän palvelunsa eivät saa huonontua. Näin on jo valitettavasti käynyt esim. pankkipalveluissa.
Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu alkoi tässä kuussa Pohjois-Savon ikäihmisten palveluissa ja vammaispalveluissa. Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa sitä, että palveluja tuotetaan asiakaslähtöisemmin niin, että asiakas saa enemmän päätäntävaltaa omiin palveluihinsa. Ikäihmisten kotihoito ja vammaisten henkilökohtainen apu ovat tämän kokeilun piirissä. Palvelunohjaajan kanssa tehdään palvelutarpeen arvio ja kun asiakas saa henkilökohtaisen budjetin käyttöönsä, hän voi itse valita palveluntuottajan. Palvelun järjestäjä, Kiuruvedellä Ylä-Savon Sote, maksaa käytetyistä palveluista suoraan palveluntuottajalle.
Te, jotka olette tähän palveluun oikeutettuja; käyttäkää ihmeessä hyväksi tätä kokeilua, ottakaa yhteys Ylä-Savon Soten palveluohjausyksikköön! Tämä kokeilu on askel kohti tulevaisuuden valinnanvapautta ja ihmisläheisempää palvelua. Myös uusia palveluntuottajia tarvitaan. Tavoite on kannustaa ja saada mukaan myös pieniä yrityksiä tuottamaan näitä palveluja. Toivottavasti tämä kokeilu poikii uusia paikallisia yrittäjiä alalle.
Myös lähiomaisen hoitamiseen tarvitaan uudenlaista tukea. Läheisen hoitamisen ja työn yhdistäminen on vaikeaa, eikä siihen saa taloudellista tukea. Kokoomuksessa ollaan sitouduttu edistämään tuettua hoivavapaata, jossa korvausta voisi saada määräajaksi sairausvakuutuksesta. Muissa Pohjoismaissa on tällaisia käytäntöjä, niistä voisi ottaa mallia. Moni työssäkäyvä haluaisi olla hoivaamassa ja läsnä esim. läheisen ihmisen saattohoidossa. Tällainen kelan korvaama hoitovapaa tekisi sen mahdolliseksi.
Huoli hoidon ja hoivan laadusta sekä yksin jäämisestä elämän viimeisillä hetkillä on aiheellista. Joka paikassa ei kivun hoito toteudu mallikkaasti eikä myöskään osaava saattohoito. Vaikka eduskunta on linjannut, että saattohoito pitää toteuttaa koko maassa laadukkaasti, se ei riitä, vaan se pitää saada kirjattua lakiin. Inhimillinen ja laadukas hoito ja hyvä kuolema pitää olla jokaisen ihmisen perusoikeus. Tänä päivänä se ei ikävä kyllä toteudu kaikkialla maassamme.
Tässä joitakin nostoja asioista, joilla ikäihmisten elämänlaatua pystyttäisiin parantamaan. Hyvin vähälle huomiolle jää julkisessa keskustelussa se, että vanheneminen ei ole vain hoivakysymys. Nykyään seniorit ovat hyvin erilaisia kuin aiempina vuosikymmeninä. Suomalaiset eläkeläiset ovat aktiivisia, meneviä ja kiinteästi mukana yhteiskunnassa. Petteri Orpo totesi linjapuheessaan Turun puoluekokouksessa tämän vuoden kesäkuussa, että seniorit eivät ole kestävyysvaje, vaan voimavara!
Tehdään siis ikääntymisestä voimavara eikä taakka ja lopetetaan kaikenlainen ikäsyrjiminen!
Tuija Kastari
Terveiset syyskuun Sivistyslautakunnasta, 20.9.2018
Kiuruveden Sivistyslautalunta kokoontui pitkän kesätauon jälkeen maanantaina 17.9. Kiuruveden lukiolla. Kokouksen asialistalla oli rehtorien työaikaan sekä varhaiskasvatuksen hallinointiin kuin tehtävänimikkeiden muuttamiseen liittyvät asiat. Lisäksi asialistalla oli koulukyyditykseen liittyviä asioita ja tämä aihe onkin puhuttanut paljon lautakuntalaisia jo keväällä, erityisesti kulkureittien turvallisuudesta saadaan eriäviä mielipiteitä.
Kiuruveden kaupunki otti vuosi sitten käyttöönsä, jo aiemmin valtakunnallisessa käytössä olleen Koululiitu-ohjelman. Tällä ohjelmalla pyritään luokittelemaan teiden vaarallisuusindeksejä, koska tällaisia yleisiä teiden luokitusindeksejä ei erikseen ole tarjolla. Tällä hetkellä Koululiitu-ohjelman käyttö ja täyttövastuu on koulujen johtajilla. Sivistyslautakunnan on määrä tutustua ohjelmaan tarkemmin seuraavassa kokouksessaan.
Asialista ei aina yksinään kerro lautakuntatyöskentelystä, vaan sen lisäksi lautakuntalaisille jaetaan paljon oheismateriaalia, jolla seuraamme Sivistyslautakunnan alaisten yksiköiden toimintaa, kuten tässä kokouksessa tutustuimme; koulupsykologin, koulukuraattorin sekä koulujen toiminnan arviointikertomuksiin. Näiden kertomusten kautta myös lautakunta pystyy näkemään mahdolliset haasteet ja kehittämiskohteet.
Tämä sivistyslautakunta on ottanut tehtäväkseen tutustua kokousten yhteydessä mahdollisimman moneen Sivistyspalvelukeskuksen alaiseen yksikköön, nyt vuorossa oli Kiuruveden lukio. Ennen kokouksen alkua saimme esittelykierroksen sekä lyhyen lukion tilannekatsauksen rehtori Arja Pentikäiseltä.
Kiuruveden lukio on mielestäni yksi merkittävimmistä kaupungin elinvoimaisuustekijöistä. Se tarjoaa laadukasta yleissivistävää toisen asteen koulutusta, sitoen nuoria aikuisia kiinteämmin kotiseutuunsa peruskoulun jälkeen vähintään usein kolmeksi vuodeksi. Jotta lukiomme pysyy tällaisena merkittävänä elinvoimatekijänä, sen toimintaa täytyy pystyä myös aktiivisesti kehittämään.
Mukavaa syksyn jatkoa!
Eveliina Pölkki
Sivistyslautakunnan vpj.
Taksiuudistuksella kohtalokkaat vaikutukset kuntatalouteen18.7.2018
Taksi laki muuttui ja niin muuttuivat kela-taksitkin. Kela kilpailutti alueittain välitysyhtiöt ja voittavat yhtiöt sääntelivät omat provisiot ja laite-ehdot. Pohjois-Savossa Pro-Keskus Oy:lla oli halvin tarjous ja 1.7.2018 alkaen alueen kela-kyydit ovat menneet Pro-Keskuksen kautta.
Pro-keskus perii provisiota 8,4 %, huom. verollisesta hinnasta ja taksiyrittäjät joutuvat asentamaan palvelukeskuksen määräämät laitteet ja ohjelmistot autoihinsa, mikä tekee 291 euroa/kuukausi, lisäksi peritään 900 euron aloitusmaksu, kun liittyy Pro-keskuksen palveluntarjoajaksi. Kiuruvetiset taksiyrittäjät kokevat nämä kustannukset liian suuriksi, joten vain kaksi taksia paikkakunnan 26:sta taksista on liittynyt Pro-keskukseen, muut taksit ajavat soteajoja ja muita kyytejä.
Kelalle tämän uudistuksen odotetaan tuovan vähintään 7% säästöt. Kelakyytien odotustaksa, noin 45 euroa/tunti on nyt tämän lakiuudistuksen myötä jäänyt pois ja jos asiakas viedään esimerkiksi 125 km päähän sairaalaan puolisen tuntia kestävään tutkimukseen, niin perillä kuski kuittautuu ulos ja taksimittari menee vapaalle. Asiakas tilaa sitten tutkimuksen päätyttyä uuden kela-kyydin takaisin. Tämä kaksinkertaistaa Kelalle matkakustannukset, säästöjä ei todellakaan synny. Ennen kelalle koitui vain odotusmaksu lisäkustannuksena, koska kelakyydissä on aina menopaluu.
Tällä uudistuksella on kohtalokkaat vaikutukset myös kuntatalouteen. Rahan siirto tapahtuu, kun keskus on Kuopiossa. Todellisuudessa muupaikkakuntalaiset autot ajavat suurimman osan kelakyydeistä ja voidaan laskea, että noin miljoona euroa kiuruvetistä rahaa siirtyy muualle. Tämä vaikuttaa kuntatalouteen pienentyneinä verotuloina ja työllisyyden huonontumisena. On hyvä asia, että uudistetaan, mutta kaikkea ei voi yhdellä rytinällä panna uusiksi.
Todellinen tilanne nähdään kuukauden päästä, elokuun puolessa välissä, kun lääkärit palailevat lomilta ja koulukuljetukset alkavat. Löytyykö riittävästi takseja kela-kuljetuksiin, vai ryöstäytyykö tilanne täysin käsistä?!
Raimo Partanen, valtuutettu (kok)
Miksi biokaasulaitos on jäänyt pohdinta-asteelle? 4.7.2018
Useissa kunnissa on mietitty ja mietitään parhaillaan, voisiko biokaasulaitos olla yksi sähkön ja lämmön tuotannon lähteistä ja voisiko biokaasua myös jalostaa kaasuautojen polttoaineeksi, liikennebiometaaniksi. Olisihan se paikallista, tukisi kiertotaloutta ja toisi uusia työpaikkoja. Suuret paikalliset biomassat saataisiin näin hallintaan - se mikä ei mahdu pelloille, tuotaisiin biokaasulaitokseen.
ProAgria Pohjois-Savo on lähtenyt selvittämään mahdollisuuksia perustaa Vieremälle 12-14 maatilan yhteistä biokaasulaitosta, jonka tarkoituksena olisi tuottaa biokaasua liikennepolttoaineeksi. Maatilat Vieremällä ovat erittäin kiinnostuneita mahdollisesta uudesta liiketoiminnasta ja hankkeen puitteissa on pidetty teemapäiviä ja koulutuksia sekä tehty tutustumismatkoja kotimaassa ja Saksassa. Toivottavasti Vieremän biokaasulaitos toteutuu ja innostaa myös muita maatalousvaltaisia kuntia lähtemään mukaan biokaasun tuotantoon. Biokaasulaitos on pelkästään maatilan lämmön ja sähkön tuotantoon aivan liian kallis investointi, mutta jos kaasua voidaan myydä ulos liikennepolttoaineena, tulee siitä heti kannattavaa. Lisäksi biokaasuprosessin lopputuotteena saadaan erinomaista lannoitetta.
Löytyykö meiltä sitten tankkaajia biokaasulle? No, ei ehkä vielä kauhean paljon, mutta jos tarjontaa olisi, kysyntäkin kasvaisi aika äkkiä. Biokaasu liikenteen polttoaineena on kuluttajalle edullinen ja ajoneuvojen olemassa oleva tekniikka mahdollistaa biokaasun hyödyntämisen. Biokaasu toimii normaalissa bensamoottorissa ja autoihin on mahdollista asentaa kaasutankit jälkikäteen. Biokaasun liikennekäyttöä puoltaa sekin, että se soveltuu erityisen hyvin raskaan liikenteen käyttöön.
Valtio tukee sähköautojen hankintaa ja kaasuautojen muutostöitä yhteensä kuudella miljoonalla eurolla vuosien 2018–2021 aikana. Neljä miljoonaa euroa on annettu tukea sähköautojen latauspisteiden ja jakeluverkon rakentamiseen. Biokaasun tuotannon ja jakeluverkon rakentamiseen pitäisi myös saada valtion tuki, koska se on kotimaista ja puhdasta sekä olisi paremmin kansalaisten saatavissa, jos biokaasulaitoksia olisi enemmän. Lisäksi biokaasuauto on halvempi kuin sähköauto ja tankkaus käy nopeasti. Jos fossiilisista polttoaineista aiotaan päästä irti 20-30 vuoden sisällä, tarvitaan sähköautojen rinnalle myös biokaasulla kulkevia ajoneuvoja.
Kiuruvedelläkin on tätä asiaa pohdittu moneen otteeseen, mutta se on tainnut jäädä sille asteelle. Rahoitusta kyllä löytyisi selvityksiin ja suunnitelmiin, esim. Pohjois-Savon liiton uusille hankkeille käytettävissä oleva EAKR-rahoitus on 20 miljoonaa euroa vuosille 2017-2018 ja sitä olisi haettavissa mm. uusiutuvan energian ja cleantechin kehittämistä ja käyttöä varten. Kiuruveden kaupungilla ei ole hanketyöntekijää, mutta nohevan hanketyöläisen palkka olisi äkkiä tienattu ja moneen kertaan!
Biokaasu kiinnostaa ja teknologian kehittyessä ja kaasuautojen tankkausmarkkinoiden kasvaessa myös laitosten kannattavuus on helpompi saavuttaa. Nyt voi käydä niin, että nopeat syövät hitaat ja ehtivät saada parhaat laitosten paikat.
Tuija Kastari
Kiuruveden Kokoomus ry:n pj
Kokoomus on edelleen arvopuolue 30.5.2018
Edellisessä lehdessä (Kiuruvesi-lehti 23.5.2018) kyseltiin Kokoomuksen arvoja. Ovatko ne edelleen koti, uskonto ja isänmaa? Kokoomuksen aate on perinteisesti ihmislähtöisyyttä ja yksilön vapautta korostava, mutta myös perinteitä kunnioitetaan ja kannetaan vastuuta avun tarpeessa olevista sekä ympäristöstä. Eri aikoina eri suuntausten keskinäinen tasapaino on vaihdellut. Arvojenkin pitää kestää aikaa ja elää ajassa, jotta ne pysyvät elävinä ja ihmisille merkityksellisenä.
Kokoomus on Suomen vanhimman poliittisen liikkeen, Suomalaisen puolueen perinnön jatkaja. Suomen itsenäisyyden alussa perustettu Kansallinen Kokoomuspuolue, yhteiskuntaa uudistavana voimana, otti tehtäväkseen tuoda yhteen eri kansanosat rakentamaan yhteistä isänmaata. Edelleenkin, tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Kokoomus on perusolemukseltaan yhteiskuntaa rakentava ja uudistava, erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä yhteen kokoava arvopohjainen poliittinen liike.
Johtavina periaatteina ovat olleet ja on edelleen sovinnollisen kansalaishengen edistäminen, sosiaalisen nousun mahdollistaminen ja koulusivistyksen tarjoaminen kaikille, sukupuolten tasa-arvo ja työn kunnioitus. Kaiken perustana on luja oikeusvaltio ja ihmisten luottamusta nauttiva puolueeton järjestysvalta. Jo 100 vuotta sitten ymmärrettiin, että Suomen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimeliaisuudesta palkitseva yhteiskunta, jotta jokainen voisi tuntea sen omakseen.
Verotuksen pitää suosia työntekoa, yritystoimintaa, kotimaista omistamista ja muuta suomalaisten hyvinvointia lisäävää toimintaa. Veropohjan on oltava laaja ja verokantojen mahdollisimman matalia. Verotuksen on tuettava Suomen houkuttelevuutta maana, jossa halutaan tehdä työtä, yrittää ja johon halutaan sijoittaa.
Lähivuosikymmenten suuri tehtävä onkin luoda sellainen verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuus, jossa päästään tasapainoon yksilön velvoitteiden ja yhteiskunnan vastuiden välillä, niin että julkistalous säilyy vahvana. Julkisesta taloudesta täytyy pitää tarkkaa huolta myös siksi, että verorasitus ei kasvaisi kohtuuttomaksi ja julkisen velan määrä pysyisi hallinnassa. Terve julkinen talous mahdollistaa kaiken ikäisille suomalaisille toimivan yhteiskunnan, sen turvan ja palvelut myös tulevaisuudessa.
Tätä on Kokoomus tänään. Vahva arvopuolue, joka haluaa kehittää Suomea vastuullisesti. Uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä elämässään ja jossa heikoimmista pidetään huolta.
Tuija Kastari
Kiuruveden Kokoomus ry:n puheenjohtaja